Heips!
Erittäin pitkästä aikaa. Mietin juuri matkablogin perustamista, kunnes muistin että omistan jo blogin. Ja uuden luominen on aina niin vaivalloista. Varsinkin nyt kun ei ole Photoshoppia mukana. Eli olen nyt siis vaihdossa Englannissa whuuuu!! :) Tai no ei enää nyt niin whuu! Alku innostus on jo tiessään, nyt on vaan hirmuinen angsti ja mökötys päällä.
Olen ollut nyt sen about neljä viikkoa vaihdossa. Aika on mennyt tosi nopsaan. Tuntuu kuin oisin ollut sen pari viikkoa täällä vasta. Olen käynyt Lontoossa, liittynyt vahingossa uskonnollisten tummien ihmisten believers ryhmään, opetellut syömään syömäpuikoilla, juhlinut kiinalaista uuttavuotta Lontoossa, syönyt aasialaisten kanssa hot pot aterian, oppinut kulkemaan lontoon metrolla, ollut yöklubilla.. Aikalailla vaikka mitä siis.
 |
| Kukat tekee kodin. Seinällä on sit mun tekemää taidetta. |
 |
Huoneeni oli tosi kolkko kun saavuin tänne. Tuli heti katumus päälle. Suomessa mulla oli oma todella mukava luksus yksiö, josta jouduin luopumaan. Täällä todella kallis, pieni ja kämäinen 12 hengen soluasunto. Kolme yhteistä suihkua, kolme vessaa, yksi yhteinen keittiö ja vain yksi jääkaappi. Plussana kuitenkin oma lavuaari huoneessa. (joka oli todella likainen) Nyt olen kuitenkin saanut sisustettua huonettani vähän viihtyisämmäksi. Tullessani mulla ei ollut edes peittoa ja tyynyä (koska olin kitupiikki ja arvelin saavani ne halvemmalla jostain kaupasta) jouduin sit tekee ekat pari yötä vaatteista tyynyn ja tuomastani seinäkankaasta sit peiton. Oli vilpoisat pari yötä. Varsinkin kun olin vielä flunssassa.
Ekana yönä kun tänne tulin. Menin heti ekana suihkuun. Noh mun tuurilla valitsin sit juuri sen suihkun, jonka lattiakaivo ei vetänyt. Pääsin sitten ujuttamaan käteni solusuihkun ihmeelliseen mustaan reikään. Ihana ilta. :D Ruokaakaan en ollut muistanut tuoda mukanani.
Seuraavana päivänä piti nousta aikaiseen, kun olin ilmoittautunut orientaatio ohjelmaan. Mikä oli tosi hyvä, sillä sain sieltä paljon ystäviä. Paikallisiin en oikein ole saanut mitään kontaktia. Ilman muita vaihtareita olisin ollut todella yksinäinen nämä neljä viikkoa. Meksikolaisista ja aasialaisista kannattaa muuten hommata kavereita. Ne on ahkeria matkustelijoita ja tietävät kaikki nähtävyydet ja tapahtumat. Vinkki vinkki.
Koulusta en oikeestaan tykkää enää yhtään. Meille jaettiin omat työtilat noin 1m X 1,50m. Voi kuulostaa isolta joillekkin, mutta mulle ei oo todellakaan riittävästi tilaa. Ekana kun näin muiden tilat mietin että voi kuinka söpöt pienet tilat. Ihan kuin pieniä askartelu pajoja. Sit kun näin oman työtilani niin kyllä ilme muuttui. Mutta ahtauttakin suurempi ongelma mulla on siinä, että mun työpiste on keskellä naisopiskelijoiden juorurinkiä. Mulla ei ole minkaanlaista työrauhaa. Kokoajan mun työpisteen läpi kävelee ihmisiä tai mun ympärille kokoontuu rinki opiskelijoita keskustelemaan joistain hemmetin kanannahka korvista. Tai sit vaan perus valitusta siitä, ettei saanut seksiä poikaystävältä. Eikä se keskustelu kestä kuin koko päivän.
Toinen tällä hetkellä ärsyttävä asia on se, ettei missään saa olla rauhassa. Ei ole pimeetä nurkkaa jonne mennä murjottamaan ja juomaan kahvinsa omassa rauhassa. Joka paikassa on ihmisiä. Ja jos yrittää olla yhtään epäsosiaalinen ja murjottaa niin heti tulee joku kysyy että ootko kunnossa. Prkl..
Ekat pari viikkoa jaksoin yrittää olla iloinen ja sosiaalinen. Mutta jatkuva ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on aika raskasta. Nyt en enää jaksa yrittää. Kaikki muut on niin ultimate sosiaalisia. Ja vettä sataa neljättä viikkoa putkeen.
Ainoa hyvä asia on tällä hetkellä se että sain yhden tilaustyön valmiiksi. Tämänhetkisistä tiloista ja ahdistuneesta olosta huolimatta. Huono puoli siinä on se, että tein pohjasta 10cm liian ison. Eikä maalauksen tilaaja ole vielä vastannut sähköpostiin, että kelpaako se maalaus nyt sille vai pitääkö jatkaa. Haluaisin jo irrottaa sen kankaan kiilakehyksistä, jotta pääsen aloittelee uutta maalausta. Sain yhden idean. Mutta jos en pääse pian sitä tekemään niin mielenkiinto saattaa ehtiä loppua.
Tällä hetkellä tälläista. Englanti on alkanut jäädä vähän päälle, niin valittelut hassuista lauserakenteista. Kaikesta valituksesta huolimatta on ollut hauskojakin hetkiä. Ja vaihtoon lähtö kannattaa. On avartanut ainakin minun mieltäni paljon. Uusiin kulttuureihin ja tapoihin tutustuminen on jänittävää. Toivon löytäväni vielä jossain vaiheessa positiivisemman minäni. Ja tekevän vielä innokkaita ja aurinkoisia postauksia.
Alla video joka vastaa tunnelmiani.
